Opetus- jakulttuuriminsiteri Sanni Grahn-Laasosen kirje korkeakouluille
21.10.2015 on kiinnostava avaus, jollaisia Suomessa ei ole totuttu näkemään. Ensireaktiot
kirjeeseen ovat olleet odotetusti kielteisiä.
Erityisesti viittaus kansainväliseen resurssivertailuun on
torjuttu. Ministeri toteaa, että resurssien puute ei ole keskeinen ongelmamme,
vaan niiden tehoton hyödyntäminen. En tiedä mihin tietoihin ministeri tässä
kohdin nojautuu, mutta ainakin vuonna 2013 Jyväskylän yliopistossa (KTL)
tehdyssä teknillisten yliopistojen vertailututkimuksessa ilmeni, että
suomalaiset tekniikan alan yliopistot ovat huonommin resurssoituja kuin
vastaavat kansainväliset huippuyliopistot (KTL 2013). Oma käsitukseni on, että tutkimusta tehdään suhteellisen ahkerasti, mutta tutkimustulosten hyödyntäminen yhteiskunnassa on aivan liian vähäistä mahdollisuuksiin nähden.
Tieteen tila 2014
Tästä huolimatta monet kirjeessä todetut seikat pitävät
paikkansa. Suomen akatemian julkaisemassa Tieteen
tila 2014 -raportissa todetaan, että Suomi on jäänyt tällä vuosituhannella
jälkeen monista verrokkimaista viittausindikaattorien perusteella mitattuna. Suomea
edellä olleet maat kuten Sveitsi, Alankomaat, Tanska ja Ruotsi ovat
kasvattaneet etumatkaansa. Suomen ohi ovat menneet Belgia, Australia, Uusi-Seelanti,
Saksa, Irlanti, Itävalta ja Norja. Keskimäärin Suomen taso on kuitenkin maailman
keskitasoa parempi.
Ministeri Grahn-Laasonen viittaa myös yliopistolaitoksen
hajanaisuuteen. Tieteen tila 2015 –raportin
mukaan yli kolmannes yliopistojen tieteenaloista on pieniä muutaman professorin
laitoksia. Kansainvälisen top 10-indeksin avulla laskettuna yliopistojen
vaikuttavimmat alat ovat edustettuina korkeintaan 5 yliopistossa Suomessa.
Kuudessa tai useammassa yliopistossa edustettuna olevista tieteenaloista (27
alaa) yksikään ei ole tasoltaan selkeästi maailman keskitason yläpuolella top
10-indeksillä mitaten.
On aivan selvää, että keskittymistä ja priorisointia
tarvitaan, jotta saisimme isompia laitoksia ja kansainvälistä tasoa olevia
tutkimusryhmiä. Jotta saisimme Suomeen kansainvälisen tason tutkijoita,
yliopistojen tutkimusryhmien pitää olla houkuttelevia ja usein tämä tarkoittaa
riittävän isoja ja monipuolisia laitoksia. Kilpaillun rahoituksen osuutta
ollaan lisäämässä. Kilpailu on kovaa ja siinä pärjäävät parhaiten
kansainvälisen tason tutkimusryhmät, joilla on runsaasti kansainvälisiä yhteisjulkaisuja.
On myös vakavasti pohdittava, onko yliopistoja (14) ja
ammattikoreakouluja (24) maan väestöön nähden liikaa. Karsimalla verkostoa
esimerkiksi puoleen, saisimme aikaan paljon vahvemmin resurssoituja yliopistoja
joiden kaikilla tieteenaloilla olisi riittävä kriittinen massa. Tutkimusinfrastruktuurien
käyttöä voidaan myös tehostaa suuremmissa laitoksissa. Harvempien yliopistojen
pitäisi keskittyä vahvuuksiinsa. Monipuolinen opetustarjonta turvattaisiin niin
että kaikki kansallisesti merkittävät tieteenalat olisivat edustettuina aina
yhdessä tai muutamassa yliopistossa.
Tutkimuksen hyödyntäminen ja kaupallistaminen
Ministerin kirjeessä korostetaan myös vahvempia elinkeinoelämä
yhteyksiä ja tutkimustulosten parempaa hyödyntämistä ja kaupallistamista. Mainittakoon,
että yliopistojen lisenssitulot ovat noin puoli miljoonaa euroa vuodessa, mikä
on aika vähän verrattuna kaupallistamisen vuotuiseen tukeen 26 miljoonaa euroa.
Yliopistojen vaikuttavuutta voidaan merkittävästi lisätä
yritysyhteistyöllä. TEMin ja yliopistojen rahoituksella toteutettavassa Yliopistojen tutkimuksen vaikuttavuus Suomen
kasvun ja tuottavuuden lähteenä – Kohti
kokeilevaa kehittämistä hankkeessa etsitään parhaillaan uusia keinoja
lisätä yliopistojen vuorovaikutusta yhteiskunnan kanssa. Olen tämän ns. iTUTKA
hankeen tieteellinen johtaja.
Hankkeen lähtökohtajana on, että yliopistoilla on
tutkimuksen ja opetuksen ohella velvollisuus edistää tutkimustulosten
yhteiskunnallista vaikuttavuutta toimien vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan
kanssa. Tutkimuksen ja opetuksen kehittämiseen on kannustettu ja panostettu
yliopistoissa. Kolmas tehtävä – vaikuttavuus ja vuorovaikutus – on
periaatteessa tunnustettu tärkeäksi, mutta siihen ei ole osoitettu riittävästi
resursseja.
iTUTKA-hankkeen tarkoituksena on tunnistaa keskeisimmät
tutkimustulosten kaupallistamiseen ja tutkimuksen vaikuttavuuteen
(hyödyntämiseen) liittyvät haasteet ja etsiä niihin uusia toiminta- ja
ratkaisumalleja. Hankkeella tuetaan
hallituksen yhtä kärkihanketta: Vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän
yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi. Hallituksen omaksuman
kokeilukulttuurin mukaisesti lupaavimmille ratkaisuille esitetään alustavat
kokeilusuunnitelmat, joiden toteuttamisesta vastaavat asianomaiset tahot.
Olemme tunnistaneet pahimmat pullonkaulat ja
kehittämiskohteet. Keskeinen ongelma näyttää olevan yliopistojen rahoitusmalli,
joka palkitsee tutkinnoista ja akateemisista julkaisuista. Tämä onkin johtanut
panostamaan julkaisemiseen ja uskon että tämä suuntaus näkyy piankin viittausindekseissä.
Mutta kääntöpuolena on kolmannen tehtävän saama vähäinen huomio. Siksi on merkittävää,
että ministeri lupaa uudistaa rahoitusmallia siten että laatu, tehokkuus ja
vaikuttavuus saavat siinä suuremman painoarvon.
Yliopistoissa on vahvaa muutosvastarintaa, joka nähtiin mm.
yliopistolakia uudistettaessa muutama vuosi sitten. Sama muutosvastarinta näkyy
reaktioissa ministeri Sanni Grahn-Laasosen avoimeen kirjeeseen. Uskon että
hallitus on vilpittömästi huolissaan yliopistojemme tilasta ja haluaa suunnata
niukkenevia resursseja yliopistolaitoksen uudistamiseen. Mutta mitään suuria
uudistuksia ei voida toteuttaa mahtikäskyllä, siksi kirjeessä vedotaan yliopistojen
ja ammattikorkeakoulujen vaikuttajiin ja painotetaan yhdessä tekemistä ja
rohkeutta.
Kriitikot ovat tulleet kaapista ulos – nyt on uudistajien
vuoro ottaa aloite.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.