torstai 29. lokakuuta 2015

Sanni Grahn-Laasosen avoin kirje korkeakouluille



Opetus- jakulttuuriminsiteri Sanni Grahn-Laasosen kirje korkeakouluille 21.10.2015 on kiinnostava avaus, jollaisia Suomessa ei ole totuttu näkemään. Ensireaktiot kirjeeseen ovat olleet odotetusti kielteisiä.

Erityisesti viittaus kansainväliseen resurssivertailuun on torjuttu. Ministeri toteaa, että resurssien puute ei ole keskeinen ongelmamme, vaan niiden tehoton hyödyntäminen. En tiedä mihin tietoihin ministeri tässä kohdin nojautuu, mutta ainakin vuonna 2013 Jyväskylän yliopistossa (KTL) tehdyssä teknillisten yliopistojen vertailututkimuksessa ilmeni, että suomalaiset tekniikan alan yliopistot ovat huonommin resurssoituja kuin vastaavat kansainväliset huippuyliopistot (KTL 2013). Oma käsitukseni on, että tutkimusta tehdään suhteellisen ahkerasti, mutta tutkimustulosten hyödyntäminen yhteiskunnassa on aivan liian vähäistä mahdollisuuksiin nähden. 

Tieteen tila 2014


Tästä huolimatta monet kirjeessä todetut seikat pitävät paikkansa. Suomen akatemian julkaisemassa Tieteen tila 2014 -raportissa todetaan, että Suomi on jäänyt tällä vuosituhannella jälkeen monista verrokkimaista viittausindikaattorien perusteella mitattuna. Suomea edellä olleet maat kuten Sveitsi, Alankomaat, Tanska ja Ruotsi ovat kasvattaneet etumatkaansa. Suomen ohi ovat menneet Belgia, Australia, Uusi-Seelanti, Saksa, Irlanti, Itävalta ja Norja. Keskimäärin Suomen taso on kuitenkin maailman keskitasoa parempi.

Ministeri Grahn-Laasonen viittaa myös yliopistolaitoksen hajanaisuuteen.  Tieteen tila 2015 –raportin mukaan yli kolmannes yliopistojen tieteenaloista on pieniä muutaman professorin laitoksia. Kansainvälisen top 10-indeksin avulla laskettuna yliopistojen vaikuttavimmat alat ovat edustettuina korkeintaan 5 yliopistossa Suomessa. Kuudessa tai useammassa yliopistossa edustettuna olevista tieteenaloista (27 alaa) yksikään ei ole tasoltaan selkeästi maailman keskitason yläpuolella top 10-indeksillä mitaten.

On aivan selvää, että keskittymistä ja priorisointia tarvitaan, jotta saisimme isompia laitoksia ja kansainvälistä tasoa olevia tutkimusryhmiä. Jotta saisimme Suomeen kansainvälisen tason tutkijoita, yliopistojen tutkimusryhmien pitää olla houkuttelevia ja usein tämä tarkoittaa riittävän isoja ja monipuolisia laitoksia. Kilpaillun rahoituksen osuutta ollaan lisäämässä. Kilpailu on kovaa ja siinä pärjäävät parhaiten kansainvälisen tason tutkimusryhmät, joilla on runsaasti kansainvälisiä yhteisjulkaisuja.

On myös vakavasti pohdittava, onko yliopistoja (14) ja ammattikoreakouluja (24) maan väestöön nähden liikaa. Karsimalla verkostoa esimerkiksi puoleen, saisimme aikaan paljon vahvemmin resurssoituja yliopistoja joiden kaikilla tieteenaloilla olisi riittävä kriittinen massa. Tutkimusinfrastruktuurien käyttöä voidaan myös tehostaa suuremmissa laitoksissa. Harvempien yliopistojen pitäisi keskittyä vahvuuksiinsa. Monipuolinen opetustarjonta turvattaisiin niin että kaikki kansallisesti merkittävät tieteenalat olisivat edustettuina aina yhdessä tai muutamassa yliopistossa.


Tutkimuksen hyödyntäminen ja kaupallistaminen


Ministerin kirjeessä korostetaan myös vahvempia elinkeinoelämä yhteyksiä ja tutkimustulosten parempaa hyödyntämistä ja kaupallistamista. Mainittakoon, että yliopistojen lisenssitulot ovat noin puoli miljoonaa euroa vuodessa, mikä on aika vähän verrattuna kaupallistamisen vuotuiseen tukeen 26 miljoonaa euroa.

Yliopistojen vaikuttavuutta voidaan merkittävästi lisätä yritysyhteistyöllä. TEMin ja yliopistojen rahoituksella toteutettavassa Yliopistojen tutkimuksen vaikuttavuus Suomen kasvun ja tuottavuuden lähteenä –  Kohti kokeilevaa kehittämistä hankkeessa etsitään parhaillaan uusia keinoja lisätä yliopistojen vuorovaikutusta yhteiskunnan kanssa. Olen tämän ns. iTUTKA hankeen tieteellinen johtaja.

Hankkeen lähtökohtajana on, että yliopistoilla on tutkimuksen ja opetuksen ohella velvollisuus edistää tutkimustulosten yhteiskunnallista vaikuttavuutta toimien vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa. Tutkimuksen ja opetuksen kehittämiseen on kannustettu ja panostettu yliopistoissa. Kolmas tehtävä – vaikuttavuus ja vuorovaikutus – on periaatteessa tunnustettu tärkeäksi, mutta siihen ei ole osoitettu riittävästi resursseja.

iTUTKA-hankkeen tarkoituksena on tunnistaa keskeisimmät tutkimustulosten kaupallistamiseen ja tutkimuksen vaikuttavuuteen (hyödyntämiseen) liittyvät haasteet ja etsiä niihin uusia toiminta- ja ratkaisumalleja.  Hankkeella tuetaan hallituksen yhtä kärkihanketta: Vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi. Hallituksen omaksuman kokeilukulttuurin mukaisesti lupaavimmille ratkaisuille esitetään alustavat kokeilusuunnitelmat, joiden toteuttamisesta vastaavat asianomaiset tahot.

Olemme tunnistaneet pahimmat pullonkaulat ja kehittämiskohteet. Keskeinen ongelma näyttää olevan yliopistojen rahoitusmalli, joka palkitsee tutkinnoista ja akateemisista julkaisuista. Tämä onkin johtanut panostamaan julkaisemiseen ja uskon että tämä suuntaus näkyy piankin viittausindekseissä. Mutta kääntöpuolena on kolmannen tehtävän saama vähäinen huomio. Siksi on merkittävää, että ministeri lupaa uudistaa rahoitusmallia siten että laatu, tehokkuus ja vaikuttavuus saavat siinä suuremman painoarvon.

Yliopistoissa on vahvaa muutosvastarintaa, joka nähtiin mm. yliopistolakia uudistettaessa muutama vuosi sitten. Sama muutosvastarinta näkyy reaktioissa ministeri Sanni Grahn-Laasosen avoimeen kirjeeseen. Uskon että hallitus on vilpittömästi huolissaan yliopistojemme tilasta ja haluaa suunnata niukkenevia resursseja yliopistolaitoksen uudistamiseen. Mutta mitään suuria uudistuksia ei voida toteuttaa mahtikäskyllä, siksi kirjeessä vedotaan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen vaikuttajiin ja painotetaan yhdessä tekemistä ja rohkeutta.

Kriitikot ovat tulleet kaapista ulos – nyt on uudistajien vuoro ottaa aloite.



  

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti