Näe asiat uudessa valossa
Antti Hautamäen uusi kirja, jonka kustantaa Like
Ilmestyy elokuussa 2025
Tässä on näytteeksi kirjan johdanto.
Johdanto (luonnos)
Syksyllä 2023 Venäjä käynnisti ns. välineellistetyn maahantulon ja Suomeen tuli lähes tuhat turvapaikanhakijaa itärajan yli. Ongelman ratkaisemiseksi hallitus päätti sulkea 30. marraskuuta 2023 lähtien kaikki itärajan rajanylityspaikat määräajaksi. Hallitus päätti 4. hutikuuta 2024, että rajasulku on voimassa toistaiseksi niin kauan kuin se nähdään välttämättömäksi. Itse ongelmaa ja hallituksen päätöstä voidaan tarkastella kahdesta erilaisesta näkökulmasta. Hallitus korosti turvallisuusnäkökulmaa: päätöksellä suojellaan Suomen kansallista turvallisuutta Venäjän hybridioperaatiolta. Oikeuden asiantuntijat kuten professori Martti Koskenniemi puolestaan painottivat ihmisoikeusnäkökulmaa: ihmisillä täyty olla tosiasiallinen mahdollisuus hakea kansainväistä suojelua. Tätä edellyttävät muun muassa kansainväliset ihmisoikeussopimukset ja EU-oikeus. Sulkemispäätöksessä hallitus piti turvallisuusnäkökulmaa ihmisoikeusnäkökulmaa painavampana.
Itärajan sulkeminen on ajankohtainen esimerkki näkökulmista ja niiden poliittisesta merkityksestä. Vastaavia esimerkkejä on vaikka kuinka paljon ja voikin sanoa, että näkökulmat läpäisevät koko julkisen keskustelun. Voimistuva yhteiskunnallinen polarisaatio on vielä kärjistänyt näkökulmaerimielisyyksiä. Näkökulman käsite on siis aivan keskeinen yrittäessämme ymmärtää moniarvoista yhteiskuntaamme. Politiikka on kuitenkin vain yksi alue, jossa näkökulmat vaikuttavat. Näkökulmat ovat aina mukana ihmisten ajattelussa ja toiminnassa.
Näkökulmista puhutaan jatkuvasti, mutta tämä ei takaa, että ymmärtäisimme, mistä näkökulmissa on kysymys. Kirjalla on kaksi tavoitetta. Ensimmäinen tavoite on kertoa, mitä näkökulmat ovat ja miten ne toimivat ja vaikuttavat ajattelussamme ja toiminnassamme. Tämä auttaa meitä ymmärtämään paremmin myös itseämme, toisiamme ja maailmaa, jossa elämme. Toinen tavoite on antaa konkreettisia ohjeita ja työkaluja, joiden avulla pystymme tunnistamaan, analysoimaan ja vertailemaan näkökulmia ja etsimään uusia näkökulmia, joita tarvitaan jatkuvasti muuttuvassa maailmassa. Tätä tavoitetta palvelevat erityisesti kirjan lopussa olevat harjoitukset, joiden avulla lukija voi kehittää näkökulmaherkkyyttään ja kykyään katsoa asioita ja tilanteita eri näkökulmista.
Kirjan ajattelumallin taustalla on teoreettinen viitekehys, jota kutsun tässä näkökulmateoriaksi. Itse miellän näkökulmateorian monitieteiseksi tutkimusalueeksi, joka perustuu ennen kaikkea filosofiaan ja kognitiotieteeseen. Näkökulmateoria on vasta muotoutumassa ja rakennusaineksia siihen löytyy monesta suunnasta, kuten kirjan eri luvuista käy ilmi.
Vaikka näkökulmateoria onkin tämän kirjan lähtökohtana, pääpaino ei ole filosofisissa pohdiskeluissa, sillä teos keskittyy näkökulmakäsitteen avaamiseen ja soveltamiseen. Tarkoitukseni on tuoda esiin näkökulmakäsitteen käytännöllinen merkitys. Kirjani on esimerkki ”soveltavasta filosofiasta”, jolla tarkoitetaan filosofisten ideoiden soveltamista arkielämään ja kulttuurikeskusteluun.Kirjassa on lukuisia esimerkkejä näkökulmista ja niiden kautta näkökulmateorian ideat ja käsitteet avautuvat. Käytetyt peruskäsitteet on erikseen määritelty kirjan lopussa olevassa sanastossa.
Näkökulmakäsitteen lähtökohtana on asioiden ja ilmiöiden monimutkaisuus eli kompleksisuus: asioilla on aina monta puolta. Näkökulmassa ilmiötä tarkastellaan tietyltä puolelta, tietyn piirteen eli aspektin, kannalta. Esimerkiksi voimme tarkastella vaikkapa koulutusta demokratian tai talouden kannalta. Demokratian näkökulmasta koulutus edistää tasa-arvoisuutta, valmentaa ihmistä aktiiviseen kansalaisuuteen ja luo perustan sivistykselle. Talouden näkökulmasta koulutuksen tehtävänä on luoda valmiuksia työelämää varten. Talouselämä tarvitsee monenlaisia osaajia, joita koulutusjärjestelmä tuottaa.
Näkökulmateorian filosofinen perusväite on, että ei ole absoluuttista, näkökulmariippumatonta tapaa tarkastella maailmaa. Tietomme maailmasta on näkökulmien suodattamaa ja tulkitsemaa. Katselemme maailmaa aina omasta näkökulmastamme käsin. Tällainen näkökulmaisuus perustuu ihmisen neuraalisiin prosesseihin eikä sitä voida eliminoida. Emme voi koskaan irrottautua näkökulmista. Tästä ei kuitenkaan seura, etteikö näkökulmia voisi punnita, kehittää tai jopa vaihtaa. Oppiminen, kommunikaatio ja toiminta muuttavat näkökulmiamme.
Elämme moninäkökulmaisessa maailmassa. Se on rikkautta, mutta sen oivaltaa vain, jos tiedostaa oman näkökulmasidonnaisuutensa. Tällainen näkökulmatietoisuus auttaa kohtaamaan ihmisiä, jotka katselevat maailmaa eri näkökulmasta. Moninäkökulmainen maailma saattaa hämmentää, mutta se on parempi kuin sellainen, jossa vain yksi näkökulma sallittaisiin. Moninäkökulmaisuuden hyväksyminen on merkki ihmisen ”täysikäisyydestä”, kyvystä ajatella itsenäisesti.
Näkökulmaerot ovat hyvin yleisiä oli kysymys melkein mistä vaan. Erilaiset suhtautumistavat ilmaston lämpenemiseen ovat ajankohtainen esimerkki. Jotkut näkevät siinä aikamme polttavimman ongelman, toiset taas kieltävät koko ilmiön. Puhuttaessa ruoasta erot näkyvät esimerkiksi siinä tarkasteleeko ruokaa terveellisyyden vai hinnan kannalta. Samoin pukeutumisessa: valitseeko vaatteensa mukavuuden, tyylin vai kestävyyden kannalta. Näkökulmien erilaisuuteen vaikuttaa se, että kokemuksemme ovat erilaisia, muistamme eri asioita, taustatietomme ovat erilaisia, elämme erilaisessa ympäristössä ja meillä voi olla eri arvot ja intressit. Jo näköhavaintomme on valikoivaa. Näkökulmasta riippuen meillä voi olla hyvin erilainen kuva maailmasta. Joskus joutuu kysymään, elämmekö edes samassa maailmassa.
Näkökulmilla on suuri merkitys myös ihmisten välisissä suhteissa. Monet kommunikaatiovaikeudet seuraavat siitä, että katselemme asioita hyvin eri tavoin. Tästä syntyy helposti kiistoja, jotka ratkeaisivat, jos tiedostaisimme, että jokainen katsoo asioita omasta näkökulmastaan. Näkökulmaherkkyys eli sensitiivisyys muiden ihmisten näkökulmille antaa meille hyvät lähtökohdat ymmärtää toisiamme ja syventää vuorovaikutusta.
Moniarvoisuus kuuluu liberaaliin demokratiaan, mutta moniarvoisuuteen liittyy myös ongelmia, kuten viime vuosina voimistunut vastakkainasettelu, polarisaatio osoittaa. Sen takia korostan kriittistä pluralismia, joka hyväksyy moniarvoisuuden mutta kehottaa suhtautumaan kaikkiin näkökulmiin kriittisesti, analysoiden niiden taustoja ja punniten niissä tehtyjä valintoja.
Vaikka elämmekin moninäkökulmaisessa, pluralistisessa maailmassa, on myös tekijöitä, jotka luovat yhtenäisyyttä. Siitä huolimatta, että meillä jokaisella on erilaisia kokemuksia maailmasta, kokemuksissamme on huomattavan paljon yhteistä, muutenhan elämä ei olisi mahdollista. Meillä on myös yhteinen, jaettu kieli, jolla kykenemme erimielisyyksistä riippumatta kommunikoimaan suhteellisen hyvin keskenämme. Kieli avaa oven dialogiin, jonka kautta opimme ymmärtämään toistemme näkökulmia ja etsimään yhdistäviä tekijöitä. Tässä empatia on tärkeässä asemassa. Yhteisöllisyyttä ja yhtenäisyyttä on mahdollista rakentaa myös moninäkökulmaisessa maailmassa. Pluralistisessa yhteiskunnassa on aina vaarana ihmisten eristäytyminen ja sulkeutuneen omiin suljettuihin maailmoihinsa. Sen takia dialogi on niin tärkeä keino yhteisöllisyyden vahvistamiseksi.
Näkökulman vaihtaminen on tärkeimpiä kykyjä, joihin näkökulmateoria valmentaa meitä. Olemme tottuneet katsomaan asioita tietyllä tavalla. Mutta asioita on opittava katsomaan uusista näkökulmista, uudessa valossa. Näkökulman vaihtamista voidaan harjoitella. Voimme kokeilla, miltä tuttu asia näyttää, kun sitä aletaan katsoa uudella tavalla. Voimme asettua toisen henkilön asemaan ja pohtia, miksi hän näkee asiat eri tavalla kuin me.
Uusien näkökulmien löytäminen on aivan keskeistä innovaatiotoiminnassa ja luovassa ongelmanratkaisussa. Uudet näkökulmat ovat välttämättömiä voidaksemme toimia menestyksellä jatkuvasti muuttuvissa olosuhteissa. Juuttuminen olemassa oleviin näkökulmiin estää muutosten ymmärtämisen ja uusiin mahdollisuuksiin tarttumisen. Innovaatiot syntyvät, kun ratkaistavaa ongelmaa aletaan tarkastella uudesta yllättävästä näkökulmasta. Myös taiteessa uudet näkökulmat johtavat uusien ilmaisukeinojen kehittämisen, mistä hyvä esimerkki on vaikkapa abstraktin taiteen syntyminen 1900-luvun alussa. Uuden näkökulman löytäminen edellyttää luovuutta, mielikuvitusta, rohkeutta ja ennakkoluulottomuutta.
Näkökulmateoria auttaa meitä ymmärtämään ja ratkaisemaan näkökulmista johtuvia erimielisyyksiä. Näkökulmateorian mukaan erimielisyyksissä ei ole kysymys siitä, että toinen osapuoli olisi ilman muuta väärässä, vaan sitä, että kumpikin osapuoli voi olla oikeassa omasta näkökulmastaan. Erimielisyyksiä ei voida ratkaista, ellei tiedä mistä näkökulmista eri osapuolet tarkastelevat asioita. Kirjassa esiteltävä näkökulma-analyysi on juuri erilaisten näkökulmien erittelyä ja kriittistä vertailua.
On syytä korostaa, että totuus ei suinkaan menetä merkitystään näkökulmateoriassa. Totuus on yhtäpitävyyttä näkökulmasta avautuvan maailman kanssa. Tämä yhtäpitävyys ei ole mielipidekysymys tai uskon asia. Totuus on totuutta, vaikka se suhteutetaankin näkökulmiin. Viime vuosina on puhuttu paljon totuuden jälkeistä ajasta, jolle on ominaista totuuden hämärtäminen, faktojen kieltäminen ja valeinformaation levittäminen. Faktoista on pidettävä kiinni, koska ne antavat luotettavan pohjan tieteelle ja päätöksenteolle.
Filosofisessa katsannossa näkökulmateoria on tietoteoreettista perspektivismiä, jonka mukaan maailma voidaan tiedostaa vain erilaisten näkökulmien tai perspektiivien kautta. Perspektivismi eroaa merkittävästi kahdesta muusta keskeisestä tietoteorian suuntauksesta eli realismista ja relativismista. Realismin mukaan on mahdollista saavuttaa tietoa todellisuudesta sellaisena kuin se on itsessään. Näkökulmateorian mukaan ei ole olemassa neutraalia, näkökulmavapaa tapaa lähestyä todellisuutta. Usein realismi esitetään näkemyksenä, että on vain yksi oikea tapa kuvata, miten asiat ovat. Näkökulmateorian mukaan maailmaa voidaan kuitenkin lähestyä monista näkökulmista käsin ja aina on olemassa useita oikeita ja jopa keskenään ristiriitaisia tapoja kuvata maailmaa.
Näkökulmateoria sanoutuu irti myös äärirelativismista, jonka mukaan kaikki näkökulmat ovat samanarvoisia. Näkökulmateoria painottaa moninäkökulmaisuutta ja korostaa näkökulmien kriittistä vertailua ja asettamista paremmuusjärjestykseen erilaisten kriteerien perusteella. Nämä kriteerit liittyvät useimmiten intresseihimme ja tavoitteisiimme: etsimme näkökulmia, jotka auttavat meitä parhaiten saavuttamaan tavoitteemme. Esimerkiksi jos haluamme rakentaa kestävän sillan, kannatta laskelmat tehdä fysiikan näkökulmasta eikä estetiikan näkökulmasta. Näkökulmilla on väliä!
Itärajan sulkeminen on ajankohtainen esimerkki näkökulmista ja niiden poliittisesta merkityksestä. Vastaavia esimerkkejä on vaikka kuinka paljon ja voikin sanoa, että näkökulmat läpäisevät koko julkisen keskustelun. Voimistuva yhteiskunnallinen polarisaatio on vielä kärjistänyt näkökulmaerimielisyyksiä. Näkökulman käsite on siis aivan keskeinen yrittäessämme ymmärtää moniarvoista yhteiskuntaamme. Politiikka on kuitenkin vain yksi alue, jossa näkökulmat vaikuttavat. Näkökulmat ovat aina mukana ihmisten ajattelussa ja toiminnassa.
Näkökulmista puhutaan jatkuvasti, mutta tämä ei takaa, että ymmärtäisimme, mistä näkökulmissa on kysymys. Kirjalla on kaksi tavoitetta. Ensimmäinen tavoite on kertoa, mitä näkökulmat ovat ja miten ne toimivat ja vaikuttavat ajattelussamme ja toiminnassamme. Tämä auttaa meitä ymmärtämään paremmin myös itseämme, toisiamme ja maailmaa, jossa elämme. Toinen tavoite on antaa konkreettisia ohjeita ja työkaluja, joiden avulla pystymme tunnistamaan, analysoimaan ja vertailemaan näkökulmia ja etsimään uusia näkökulmia, joita tarvitaan jatkuvasti muuttuvassa maailmassa. Tätä tavoitetta palvelevat erityisesti kirjan lopussa olevat harjoitukset, joiden avulla lukija voi kehittää näkökulmaherkkyyttään ja kykyään katsoa asioita ja tilanteita eri näkökulmista.
Kirjan ajattelumallin taustalla on teoreettinen viitekehys, jota kutsun tässä näkökulmateoriaksi. Itse miellän näkökulmateorian monitieteiseksi tutkimusalueeksi, joka perustuu ennen kaikkea filosofiaan ja kognitiotieteeseen. Näkökulmateoria on vasta muotoutumassa ja rakennusaineksia siihen löytyy monesta suunnasta, kuten kirjan eri luvuista käy ilmi.
Vaikka näkökulmateoria onkin tämän kirjan lähtökohtana, pääpaino ei ole filosofisissa pohdiskeluissa, sillä teos keskittyy näkökulmakäsitteen avaamiseen ja soveltamiseen. Tarkoitukseni on tuoda esiin näkökulmakäsitteen käytännöllinen merkitys. Kirjani on esimerkki ”soveltavasta filosofiasta”, jolla tarkoitetaan filosofisten ideoiden soveltamista arkielämään ja kulttuurikeskusteluun.Kirjassa on lukuisia esimerkkejä näkökulmista ja niiden kautta näkökulmateorian ideat ja käsitteet avautuvat. Käytetyt peruskäsitteet on erikseen määritelty kirjan lopussa olevassa sanastossa.
Näkökulmakäsitteen lähtökohtana on asioiden ja ilmiöiden monimutkaisuus eli kompleksisuus: asioilla on aina monta puolta. Näkökulmassa ilmiötä tarkastellaan tietyltä puolelta, tietyn piirteen eli aspektin, kannalta. Esimerkiksi voimme tarkastella vaikkapa koulutusta demokratian tai talouden kannalta. Demokratian näkökulmasta koulutus edistää tasa-arvoisuutta, valmentaa ihmistä aktiiviseen kansalaisuuteen ja luo perustan sivistykselle. Talouden näkökulmasta koulutuksen tehtävänä on luoda valmiuksia työelämää varten. Talouselämä tarvitsee monenlaisia osaajia, joita koulutusjärjestelmä tuottaa.
Näkökulmateorian filosofinen perusväite on, että ei ole absoluuttista, näkökulmariippumatonta tapaa tarkastella maailmaa. Tietomme maailmasta on näkökulmien suodattamaa ja tulkitsemaa. Katselemme maailmaa aina omasta näkökulmastamme käsin. Tällainen näkökulmaisuus perustuu ihmisen neuraalisiin prosesseihin eikä sitä voida eliminoida. Emme voi koskaan irrottautua näkökulmista. Tästä ei kuitenkaan seura, etteikö näkökulmia voisi punnita, kehittää tai jopa vaihtaa. Oppiminen, kommunikaatio ja toiminta muuttavat näkökulmiamme.
Elämme moninäkökulmaisessa maailmassa. Se on rikkautta, mutta sen oivaltaa vain, jos tiedostaa oman näkökulmasidonnaisuutensa. Tällainen näkökulmatietoisuus auttaa kohtaamaan ihmisiä, jotka katselevat maailmaa eri näkökulmasta. Moninäkökulmainen maailma saattaa hämmentää, mutta se on parempi kuin sellainen, jossa vain yksi näkökulma sallittaisiin. Moninäkökulmaisuuden hyväksyminen on merkki ihmisen ”täysikäisyydestä”, kyvystä ajatella itsenäisesti.
Näkökulmaerot ovat hyvin yleisiä oli kysymys melkein mistä vaan. Erilaiset suhtautumistavat ilmaston lämpenemiseen ovat ajankohtainen esimerkki. Jotkut näkevät siinä aikamme polttavimman ongelman, toiset taas kieltävät koko ilmiön. Puhuttaessa ruoasta erot näkyvät esimerkiksi siinä tarkasteleeko ruokaa terveellisyyden vai hinnan kannalta. Samoin pukeutumisessa: valitseeko vaatteensa mukavuuden, tyylin vai kestävyyden kannalta. Näkökulmien erilaisuuteen vaikuttaa se, että kokemuksemme ovat erilaisia, muistamme eri asioita, taustatietomme ovat erilaisia, elämme erilaisessa ympäristössä ja meillä voi olla eri arvot ja intressit. Jo näköhavaintomme on valikoivaa. Näkökulmasta riippuen meillä voi olla hyvin erilainen kuva maailmasta. Joskus joutuu kysymään, elämmekö edes samassa maailmassa.
Näkökulmilla on suuri merkitys myös ihmisten välisissä suhteissa. Monet kommunikaatiovaikeudet seuraavat siitä, että katselemme asioita hyvin eri tavoin. Tästä syntyy helposti kiistoja, jotka ratkeaisivat, jos tiedostaisimme, että jokainen katsoo asioita omasta näkökulmastaan. Näkökulmaherkkyys eli sensitiivisyys muiden ihmisten näkökulmille antaa meille hyvät lähtökohdat ymmärtää toisiamme ja syventää vuorovaikutusta.
Moniarvoisuus kuuluu liberaaliin demokratiaan, mutta moniarvoisuuteen liittyy myös ongelmia, kuten viime vuosina voimistunut vastakkainasettelu, polarisaatio osoittaa. Sen takia korostan kriittistä pluralismia, joka hyväksyy moniarvoisuuden mutta kehottaa suhtautumaan kaikkiin näkökulmiin kriittisesti, analysoiden niiden taustoja ja punniten niissä tehtyjä valintoja.
Vaikka elämmekin moninäkökulmaisessa, pluralistisessa maailmassa, on myös tekijöitä, jotka luovat yhtenäisyyttä. Siitä huolimatta, että meillä jokaisella on erilaisia kokemuksia maailmasta, kokemuksissamme on huomattavan paljon yhteistä, muutenhan elämä ei olisi mahdollista. Meillä on myös yhteinen, jaettu kieli, jolla kykenemme erimielisyyksistä riippumatta kommunikoimaan suhteellisen hyvin keskenämme. Kieli avaa oven dialogiin, jonka kautta opimme ymmärtämään toistemme näkökulmia ja etsimään yhdistäviä tekijöitä. Tässä empatia on tärkeässä asemassa. Yhteisöllisyyttä ja yhtenäisyyttä on mahdollista rakentaa myös moninäkökulmaisessa maailmassa. Pluralistisessa yhteiskunnassa on aina vaarana ihmisten eristäytyminen ja sulkeutuneen omiin suljettuihin maailmoihinsa. Sen takia dialogi on niin tärkeä keino yhteisöllisyyden vahvistamiseksi.
Näkökulman vaihtaminen on tärkeimpiä kykyjä, joihin näkökulmateoria valmentaa meitä. Olemme tottuneet katsomaan asioita tietyllä tavalla. Mutta asioita on opittava katsomaan uusista näkökulmista, uudessa valossa. Näkökulman vaihtamista voidaan harjoitella. Voimme kokeilla, miltä tuttu asia näyttää, kun sitä aletaan katsoa uudella tavalla. Voimme asettua toisen henkilön asemaan ja pohtia, miksi hän näkee asiat eri tavalla kuin me.
Uusien näkökulmien löytäminen on aivan keskeistä innovaatiotoiminnassa ja luovassa ongelmanratkaisussa. Uudet näkökulmat ovat välttämättömiä voidaksemme toimia menestyksellä jatkuvasti muuttuvissa olosuhteissa. Juuttuminen olemassa oleviin näkökulmiin estää muutosten ymmärtämisen ja uusiin mahdollisuuksiin tarttumisen. Innovaatiot syntyvät, kun ratkaistavaa ongelmaa aletaan tarkastella uudesta yllättävästä näkökulmasta. Myös taiteessa uudet näkökulmat johtavat uusien ilmaisukeinojen kehittämisen, mistä hyvä esimerkki on vaikkapa abstraktin taiteen syntyminen 1900-luvun alussa. Uuden näkökulman löytäminen edellyttää luovuutta, mielikuvitusta, rohkeutta ja ennakkoluulottomuutta.
Näkökulmateoria auttaa meitä ymmärtämään ja ratkaisemaan näkökulmista johtuvia erimielisyyksiä. Näkökulmateorian mukaan erimielisyyksissä ei ole kysymys siitä, että toinen osapuoli olisi ilman muuta väärässä, vaan sitä, että kumpikin osapuoli voi olla oikeassa omasta näkökulmastaan. Erimielisyyksiä ei voida ratkaista, ellei tiedä mistä näkökulmista eri osapuolet tarkastelevat asioita. Kirjassa esiteltävä näkökulma-analyysi on juuri erilaisten näkökulmien erittelyä ja kriittistä vertailua.
On syytä korostaa, että totuus ei suinkaan menetä merkitystään näkökulmateoriassa. Totuus on yhtäpitävyyttä näkökulmasta avautuvan maailman kanssa. Tämä yhtäpitävyys ei ole mielipidekysymys tai uskon asia. Totuus on totuutta, vaikka se suhteutetaankin näkökulmiin. Viime vuosina on puhuttu paljon totuuden jälkeistä ajasta, jolle on ominaista totuuden hämärtäminen, faktojen kieltäminen ja valeinformaation levittäminen. Faktoista on pidettävä kiinni, koska ne antavat luotettavan pohjan tieteelle ja päätöksenteolle.
Filosofisessa katsannossa näkökulmateoria on tietoteoreettista perspektivismiä, jonka mukaan maailma voidaan tiedostaa vain erilaisten näkökulmien tai perspektiivien kautta. Perspektivismi eroaa merkittävästi kahdesta muusta keskeisestä tietoteorian suuntauksesta eli realismista ja relativismista. Realismin mukaan on mahdollista saavuttaa tietoa todellisuudesta sellaisena kuin se on itsessään. Näkökulmateorian mukaan ei ole olemassa neutraalia, näkökulmavapaa tapaa lähestyä todellisuutta. Usein realismi esitetään näkemyksenä, että on vain yksi oikea tapa kuvata, miten asiat ovat. Näkökulmateorian mukaan maailmaa voidaan kuitenkin lähestyä monista näkökulmista käsin ja aina on olemassa useita oikeita ja jopa keskenään ristiriitaisia tapoja kuvata maailmaa.
Näkökulmateoria sanoutuu irti myös äärirelativismista, jonka mukaan kaikki näkökulmat ovat samanarvoisia. Näkökulmateoria painottaa moninäkökulmaisuutta ja korostaa näkökulmien kriittistä vertailua ja asettamista paremmuusjärjestykseen erilaisten kriteerien perusteella. Nämä kriteerit liittyvät useimmiten intresseihimme ja tavoitteisiimme: etsimme näkökulmia, jotka auttavat meitä parhaiten saavuttamaan tavoitteemme. Esimerkiksi jos haluamme rakentaa kestävän sillan, kannatta laskelmat tehdä fysiikan näkökulmasta eikä estetiikan näkökulmasta. Näkökulmilla on väliä!
